14. lokakuuta 2015

LAST ONE UP

1) Käytin häikäilemättömästi hyväksi hostdadin voimia ja vaadin aina hartiahierontaa sopivan hetken koittaessa. Ei koskaan kehdannut kieltäytyä mun hartioiden murjomisesta toisin kuin omien lastensa, heh. 2) Mäkkärin kyltti ja urheilua, onko mitään jenkkiläisempää? 3) Kuvailin läpi vuoden kaupassa kaikenlaista hullua, hölmöä ja ehkä jopa herkullistakin. Jokainen voi itse päättää mihin luokkaan nämä sijoittuu... 4) Pääsin vihdoinkin viimeisillä viikoilla lunastamaan lupaukseni ja Hailey vei mut ratsastusretkelle. Oli kyllä niin siistiä (ja jälkikäteen kivuliastakin) pitkästä aikaa! Kopoteltiin muun muassa junanraiteiden yli ja kahlailtiin joessa.


1) Tää on yksi näkymä, jota en varmaan koskaan tule unohtamaan. Hostdadin jättilava-auton etupenkki, Washingtonin kummut ja peilistä kiikkuva unisieppari. 2) Memorial Weekendinä eli toukokuun lopussa lähdettiin kohti Seattlea ja siellä ihailtiin muun muassa tällaisia lasimuseon taideteoksia. 3) Ah aina niin synkeän ihana Seattle! 4) Aamupalaa... Kaiken söin! Ja ihan nyt sitten tiedoksi, että yksi puolikas ("ruisleipä") leipäviipale ei peittänyt edes suoraksi ojennettua kämmentäni... 

1) Seattlen reissun päätteeksi suunnattiin jättimäiseen outletkeskukseen nautiskelemaan viikonlopun spesiaalitarjouksista. Laukkasin kevyen aamupalasnäksini voimin pää kolmantena jalkana suoraan Niken tehtaanmyymälään, jossa oikeastaan kaikki tuotteet olivat alennuksessa outlethintojen kruunuksi ja reilu tunnin, monta Suomeen lähetettyä hätäwhatsappia ja tuhat sovituskoppireissua myöhemmin kotiutuin tavaraa 200$ edestä. Eikä edes kirpaissut, vaan jälkeenpäin oli varsin loistava hymy naamalla siitä materialismionnen määrästä. Mainittakoon nyt vielä, että pihuuteni on tunnettua ainakin lähipiirissä eikä 200 ole tosiaan pikkurahoja meikäläiselle. 2) Farmer's Market = tori = täyttä rakkautta. Pääsin käymään tuolla tuottajatorilla ensimmäisen ja viimeisen viikkoni aikana. Tältä jälkimmäiseltä reissulta tarttui mukaan muun muassa maailmankaikkeuden herkullisimmat aprikoosit ja paikallisen sedän kasvattamista paprikoista tehtyjä mausteita, jotka ovat olleet enemmän kuin kovassa käytössä ja olenkin jo suunnitellut seuraavan erän tilausta maailman toiselta puolen. 3) Vikoilla viikoilla tapahtui niin paljon kivoja juttuja, ettei mitään rajaa. Oli vihdoin aikaa ja viimeinen mahdollisuus toteuttaa kaikenlaista mitä rästiin oli jäänyt. Muun muassa sain kutsun vaihtarikaverini perheen ja hänen norjalaisen äitinsä kanssa viinitilalle illallistamaan ja söimpä sitten siinä elämäni parhaan pitsan jutustelun lomassa! Lampaanlihapullia, vahvaa juustoa, jalapenoja... 4) Kotitoimisto ja vikat koeponnistukset. Ei hullumissa maisemissa. Parkkeerasin aina auringonlaskun aikaan uima-altaan reunalle, wifin pisimmän kantaman rajamaille nautiskelemaan hämärtyvästä illasta ja leppeästä lämmöstä. 


1) Treffattiin myös Shiloh nimisen tyttösen kanssa, kun oltiin vuoden luokkakaveriuden jälkeen ymmärretty vihdoin, miten paljon yhteistä meillä onkaan! Käytiin jossain paikallisessa terveys-lähiruoka-kuppilassa höpöttelemässä. 2) Boating eli veneilyä ja kumilautoilla surffausta. 3) Kirkkohan se siinä! Shilol vei mut myös niiden kirkon nuorteniltaan, missä meininki oli lähempänä kovan luokan konserttia, kun porukka fiilisteli livebändin musiikkia, miksauspöydistä säädeltiin valoja ja efektejä ja Tomi Björkiltä häämävän paljon näyttävä, farkkuliiviin pukeutunut ananastukkapappi potkaisi varvastossunsa pois kesken saarnan. 4) Ja ruokakuvia! Yksi meitsin miljoonista läksiäistapahtumista. 

1) Valmistujaisten ehdoton mitalikuningatar Paige, jonka kaulassa killuu jos jonkinmoista metalia tunnustuksena loistavista uhreilusuorituksista. 2) Sain toivoa läksiäisiini ohjelmaa ja valitsin vohveliaamupalan mummolassa. Siis juuri sen samaisen kattauksen, jonka ennen joulua niin vahvasti kyseenalaistin. 3) Tähän ei vaan millään tottunut. Särkylääkkeitä ruokakaupassa ja vieläpä tuollaisissa houkuttelevissa annospusseissa. Kyllä nyt sääntöyhteiskunnan suomalainen niin mielensä pahoitti. 4) Hyvästiselfie kojoottipajalle. Kyllä tuolla tuli muutaman kerran tankoja väänneltyä ja hiukka tuntuu tavallinen kuntokeskus jopa överille kaikkine laitteineen.

1) Kohti Obamaa! 38 asteesta 28 asteeseen siirtyminen kyllä tuntui, nimittäin hikoiluna! Jestas että se kuumankostea meri-ilma sai hien kirjaimellisesti virtaamaan paahtavan kuivuuden jälkeen ja se jos joku on harvinaista mun kohdalla. 2) Capitol oli parhaillaan remontissa, kun käytiin sen ympärillä häärimässä. 3) Tutustuin Pascosta lähtiessä lentokentällä tanskalaiseen Bjørkiin, joka oli itsekin parhaillaan päättämässä vaihtovuottaan saman järjestön vaihtarina, 20 kilometriä lännempänä asuneena. Ei silti oltu ikinä kuultukaan toisistamme. Meillä synkkas tosi hyvin ja vietettiinkin sitten oikeestaan koko leiri enemmän tai vähemmän toistemme seurassa. 4) Hikiselfie Lincolnin luota. 


1) Mount Rainierhan se siellä pilkistää pilvien lävitse kuin jäävuori merestä. 2) Ihan toisiksi viimeisenä iltana toteutettiin vihdoin hostmomin kanssa se, mitä oli suunniteltu ihan ensihetkistä saakka. Kivuttiin nimittäin Badger Mountainin huipulle ihastelemaan maisemia. 3) Kotiin! Mitä parhaassa seurassa vieläpä eli raahattiin yhteistä matkatavaravuorta ja auteltiin toisiamme ihan Washingtonista Köpikseen saakka. Christanin tapasin pari kertaa vuoden aikana, koska oltiin saman aluevalvojan vaihtareita ja Björk tosiaan myös messissä. 4) Viimonen pyrähdys ja kotona ollaan! Aika sanoinkuvaamaton fiilis, kun Köpiksestä nokka nousi kohti Helsinkiä.

Eiköhän tämän blogin tarina ala pikkuhiljaa olemaan tässä. Kiitos ihan valtavasti kaikille seuraajille, nyt matka jatkuu (on jo hyvässä vauhdissa) kohti uusia haasteita! Jätän blogin vielä toistaiseksi näkyville, toivottavasti siitä on iloa tulevaisuuden vaihtareille, sillä blogini yksi suurimmista tarkoituksista oli tuottaa sellaista tietoa ja tarinaa tuleville vaihtareille, mitä itsekkin kaipasin lähdön lähestyessä. Jenkkeihin olen ollut hyvin niukasti enää erikseen yhteyksissä, mutta sosiaalisen median kautta kyllä tulee seurailtua mitä sielläpäin puuhaillaan. Kaikesta huippukiitollisena ja kokemuksensa ja oppinsa muistoihin tallentaneena ex-vaihtari kuittaa viimoisen kerran tämän sivuston puolella. 

- Nelli