SEATTLE

Heti sijoitustietoni syyskuun ensimmäinen päivä kuultuani aloin suunnittelemaan reissua Seattleen. Kyseinen kaupunki linkitettynä Greyn Anatomian sateisiin kulisseihin ja Starbucksiin oli oikeastaan ainut edes hiukan todenmukainen osa mielikuvaani Washingtonista. Nyt, vaihtarivuoteni viimeisillä viikoilla, päästiin toteuttamaan mun toive ja vierailemaan Seattlessa. Olisihan se nyt vähän jo koomistakin matkustaa 24h maailman toiselle laidalle ja asua vuosi Washingtonissa käymättä kuitenkaan Seattlessa. Odotukset reissua kohden oli nousseet sitä mukaan, kun tutut siellä vierailivat ja jakoivat suosituksiaan. Ensisilmäyksellä tosirakkaudekseni osoittaunut Portland jäi monen listalla kakkoseksi, tai ainakin kaupunkeja kuvailtiin hyvin hyvin samantyylisiksi - pohjoislännen rannikon musiikkikulttuurin ja kahviherruuden ikuiset kilpasisarukset. 

Memorial Weekendinä toukokuun viimeisenä viikonloppuna suunnattiin ensin perjantaina Cle Elumiin yleisurheilun aluekisoja varten ja sitten siitä jatkettiin hotellinyön jälkeen 4,5 h tunnista jäljelle jäänyt tunnin matka Seattleen. Vaikka sitä mukamas oli telkkarissa nähnyt, niin kyllä se Seattlea ympäröivä sademetsä yllätti. Itse kaupunki tunnetaan sateisuudestaan, eikä se ole vain myytti, sillä koko lahden rannikkoalue on periaatteessa lauhkean vyöhykkeen sademetsää. Oikeastaan ympäri vuoden ja päivästä toiseen taivaalta satava tihku on kasvattanut alueelle ihan mielettömän tiheät, vihreät ja sammaleiset metsät, just semmoset kun Twilightissa. Seattlessa meitä odotti ohjelmantäyteinen päivä, sillä aikaa itse kaupungin kiertelyyn oli varattu vain kuluva lauantaipäivä. City Passien ohjastamana kiersimme nähtävyyksiä ja päivään mahtuikin yhtä kohdetta lukuunottamatta kaikki yhdeksän päivää voimassa olleet kohteet. Ja tietysti koettiin myös se kuuluisa tihkusade, joka oli kirjaimellisesti tihkua - ei oikeastaan kastele tai häiritse, mutta tuntuu paksuna kosteutena ja näkyy kameran näytölle laskeutuessaan. Ensin siis monoraililla Space Needleen, Chihuly Glass Gardeniin, sitten satamaan, ihkaensimmäisen Starbucksin kahvilan bongaus, Pike's Place Marketin läpi lounaalle ja sieltä akvaarioon. Akvaariossa oli vaikka ja mitä nähtävää (kalojen paijausaltaista ja preparoiduista mustekaloista lähtien) edellisten kohteiden tapaan, mutta väsymys ja nähtävyysähky alkoi hiukka jo antaa merkkejään. Lyhyen visiitin jälkeen suunta viereiseen maailmanpyörään, jossa pari kierrosta kuvia ja kerrassaan mahtavalta tuntunut istuma-asento. Sen jälkeen oli hetki aikaa kulutettavaksi, ennenkuin startattiin tunnin mittaiselle risteilylle, jossa kuultiin faktoja ja päästiin katselemaan kaupungin siluettia taas hiukan uudesta kulmasta, viimeaikoina paljon julkisuudessa olleita Shellin öljytankkeireita unohtamatta. Sieltä jälleen suunta parin mutkan kautta Space Needlelle ja reilu tunnin odottelun jälkeen päästiin uudelleen ylös - tälläkertaa pimeän aikaan kun kaupungin valot olivat kauneimmillaan. Reilu 12h kierroksen jälkeen päästii takaisin hotellille. Aamulla startattiin jälleen auto, kohti aamupalaa perijenkkiläisessä dinerissa ja siitä sitten outlettiin tuhlailemaan viimeisiä dollarinroposia ja hankimaan taas pikkuisen lisää pakattavaa. Dinerin palvikinkut, kananmunat ja kaksi tuplapaksua megasiivua "ruis"frenchtoasteja helposti mahaan uponneena pursusin energiaa ja villiintyneenä lompakko levällään kirmasin ympäri myymälöitä. Ne, jotka tietävät tarkkuudestani rahankäytön suhteen tai ainakin hoikahkosta olomuodostani, saattoivat kyseenalaistaa edellisen lauseen, mutta ei ollut sarkasmia. Hyvä ruoka ja tarjoushaukkailu ovat intohimoni ja kyllä mua hemmoteltiin. Kerrankin outletissa oli oikeasti outlethinnat ja kunnon tarjouksia (osta yksi mikä tahansa tuote, saat kolme kaupanpäälle) valikoimasta liikaa karsimatta niin meinasihan siinä aika loppua väkisin kesken. 

Saavuttiin takasin kotiin jo hyvissä ajoin sunnuntaina hostäidin opiskelujen takia eli jälleen varsin lyhyt ja ytimekäs visiitti. Näihin alkaa jo tottua (Portland, San Fransisco) ja on oppinut hyödytämään vähäisen ajan tehokkaasti, vaikka mieluusti kyllä haistelisin tunnelmaa ja tutustuisin etenkin noihin paikkoihin hitusen väljemmällä aikataululla. No, aina hyvä syy palata takaisin tutkimaan lisää alkupalan jälkeen. 

Koitin tälläkertaa oikein yrittämällä yrittää lyhyempää tekstiä ja taisin jotenkuten onnistuakin. Antaa kuvien puhua puolestaan, mä tiivistän enää että kiinnostava ja ehdottomasti näkemisen arvoinen kaupunki, mutta ei tosiaan yltänyt Portlandin lukemiin.