COLUMBIA HIGH SCHOOL

Vihdoin tietoa mun koulusta eli Colubia High Schoolista. Nyt muutaman viikon opiskelun jälkeen oon pikkuhiljaa oppinut hahmottamaan käytännöt ja erilaisuudesta huolimatta tuntuu ihan kohtuullisen luontevalle opiskella jenkkityyliin. Koulupukuja tai edes kovin tiukkaa pukukoodia meillä ei ole (ei naruolkaimia tai liian lyhyitä helmoja), mutta muuten kaikki on aika lailla kuin leffoissa. Puhelimen käytön suhteen ollaan tosi tiukkoja (ei edes esillä tunneilla) ja opettajia puhutellaan sukunimellä, mutta toisaalta opettajasta on helppo tehdä kaveri ja monet ovatkin myös urheilujoukkueiden valmentajia tai esimerkiksi tuttavia vapaa-ajalta. Erään toisen ennakkoluulon joudun vielä kumoamaan: kyseessä on siis kohtuullisen pieni koulu pienellä paikkakunnalla, joka on mun mielestä vain positiivinen juttu. Erityisiä porukoita ei ole, vaan kaikki tuntevat toisena ja viihtyvät yhdessä. Ensimmäisten viikkojen aikana, enkä oikeastaan vieläkään tiedä minkä ikäisessä seurassa pyörin, sillä kursseilla on yleensä kaikkia neljää ikäluokkaa (9-12) ja yhteisöllisyys on tosi vahvaa. Vaihtarin näkökulmasta tämä on ihan huippujuttu, sillä ihmisiin tutustuminen on huomattavasti helpompaa ja kaikki ovat valmiita tarjoamaan apuaan.

Aloitin koulun siis kaksiviikkoa jäljessä, eli ihan täysin vapaat kädet ei enää kursseja valitessa ollut. Oon kuitenkin ihan tyytyväinen mun lukujärjestykseen, mutta vähän jännittää muuttuuko saman lukujärjestyksen jatkuva jauhaminen pakkopullaksi jossain vaiheessa. Koulupäivä alkaa maanantaisin 8.50 ja muina päivinä 7.50, jolloin oppituntien pituus on 40 tai 50 minuuttia ja "välitunti" eli vaihto luokasta toiseen 4 minuuttia. Aikataulusta muistuttaa kellon soitto aina tunnin aluksi ja lopuksi ja ekan tunnin alussa vannotaan lippuvala yhteen ääneen. Päivään mahtuu 7 ainetta, jokaista siis yksi tunti, joka päivä, koko vuoden. Kouluun kuljen yleensä vanhempien tai veljen kyydillä, mutta pari kertaa on menty koulubussilla ja myös omien lihasten voimalla voi (ainoastaan hullun suomalaisvaihtarin mielestä) kulkea tuon vajaan mailin. Tosiaan ainoastaan muutaman kerran olen saanut hostperheen ja huippuavuliaat kaverit vakuutettua, että mä ihan oikeasti välttämättä haluan kävellä sen kilometrin. Viimeksi torstaina sain ensin kieltäydyttyä vähintään kuusi kertaa eri tahojen kyytitarjouksista, mutta lopulta jouduin luovuttamaan ja annoin kavereiden kuljettaa kotiin, sillä "this is America, you can't walk!" Perjantaina osasin olla jo ovelampi ja selviydyin kotiin omin jaloin.

Ensimmäinen tunti on Algebra II, eli suurinpiirtein kasiluokkatasoista matikkaa, pääosin funktioita. Itse tehtäväthän ovat pitkän matikan jälkeen lähinnä huvittavan helppoja, mutta matemaattisen termit englanniksi eivät niinkään. Toisella tunnilla on englantia, joka ei ainakaan toistaiseksi ole tuntunut liian vaikealta. Tunnin aluksi luetaan aina kymmenisen minuuttia (juuri sopiva aika kahlata läpi paikallinen sanomalehti Tri-City Herald), jonka jälkeen yleensä luetaan tarinoita viiden tiiliskiven kokoisesta kirjajärkäleestä ja analysoidaan niitä tehtävien avulla. Heti ensimmäisellä viikolla oli tehtävänantona esseen kirjoitus jostakin itselle tärkeästä ja täytyy kyllä myöntää, että aika ylpeä olin, kun pisteitä napsahti 19/20. Kolmas tunti on videoeditointia, eli kuvataan ja editoidaan videoita. Eli ekalla viikolla esiinnyin kissanruokamainoksessa ja konttasin muovihiiren perässä, sillä mitäpä nyt ei tunnollinen opiskelija tekisi... Otin tämän kurssin ihan sen takia, että en oikeasti ole tainnut ikinä editoida kokonaista videota, vaikka olen ties kuinka kauan pitänyt blogia ja omistanut hyvälaatuista videota kuvaavan kameran. Neljäs tunti on General Science, jonka kuvittelin tarkoittavan sekoitusta tiedeaineista ja opettavan englanninkielisiä termejä yliopistoa silmällä pitäen. Ekassa osiossa ollaan kuitenkin käsitelty vain amerikkalaista maatalousjärjestö FFA:ta ja harjoiteltu esimerkiksi oikeaoppista kättelyä. Luokkaan astuessa ikinä ei tiedä mitä on luvassa, joten ihan mielenkiinnolla odotan mitä muuta tällä kurssilla tuun oppimaan. Viidennellä tunnilla mulla on Weights eli teoriassa kuntosaliharjoittelua, mutta käytännössä jotain ihan kreisiä "jumppaa" popmusiikin pauhatessa. 50 minuutin puitteissa suoritetaan vaatteiden vaihto, hätäinen lämmittely ja erinäisiä harjoitteita TRX -naruilla, vapailla painoilla ja muilla välineillä, palautetaan tavarat paikoilleen ja vaihdetaan jälleen kamppeet. Ekan viikon olin aivan häkeltynyt ja järkyttynyt tosta menosta ja erittäin persoonallisista liiketekniikoista yhdistettynä olemattomaan lämmittelyyn, mutta oikeastaan toi on aika hauskaa vaihtelua istumiselle eikä opettajan musamaussa ei ole valittamista! Hiki ei ole toistaiseksi tullut vielä kertaakaan, mutta järkytys on jo hiukan laantunut. Opettaja tällä tunnilla on siis sama kuin englannissa.

Seuraavana vuorossa on lounas kahdentoista jälkeen, josta moni varmaan on kiinnostunut kuulemaan. Koulun lounastarjonta on aikalailla just sellanen kun odotinkin, paitsi päivittäinen salaattipöytä yllätti positiivisesti. Toinen suuri yllätys oli, että koululla on tosiaan Sodexon ruuat! Lounas maksaa euroissa n. 2€ ja siihen sisältyy yksi lämminruokavaihtoehdoista (pizzaslice/ täytetty sämpylä, sandwitch eli kuiva hampurilainen/ päivittäin vaihtuva lämmin ruoka, joka on yleensä nachoja, burrito, hodari tai muuta vastaavaa) ja salaattipöytä sekä hedelmä. Vaihtoehtona on myös omat eväät (käytössä mikro) tai lounastauolla kotiin syömään (puoli tuntia on aika lyhyt aika tähän). Ekat viikot söin kouluruokaa eli reilun salaatin ja sämpylän, mutta nyt oon ottanut yleensä omat eväät. Suurin osa syö kouluruuan, joka on yleensä "ihan liian terveelliseksi tehtyä" tai "suolatonta" ja kulauttaa sen alas energiajuomalla. Myös lähikaupungin kahvibaarit ja paikallinen huoltoasema ovat suosittuja lounaspaikkoja. Kuudennella tuntipaikalla mulla on US History eli jenkkien historiaa. Jostain kumman syystä mut laitettiin normaalia tasokkaampaan ryhmään, mutta ainakin toistaiseksi keikun mukana, kunhan saan kopioida muistiinpanot joltakulta. Sanasto on ylivoimaisesti vaikeinta tällä tunnilla, mutta monet aiheista tiedän onneksi jo ennalta suurpiirteisesti. Opettaja on hauska ja innostava vanhempi mieshenkilö, joka viimetunnilla esimerkiksi kirosi bensan hinnan ja öljyfirmat syvimpään maanrakoon (toivotin ne auliisti tervetulleeksi suomeen puolet halvempien hintojensa kera) ja näytteli juopunutta englantilaista pöydällä kierien. Vikalla tunnilla on espanjaa koulun nuorimpien kanssa. Oon ihan maailman kahdeksas ihme, koska opettelen siis neljättä kieltä ja opin olla -verbin taivutuksen viikon jankkaamisen jälkeen. Kiva oppia jotain aivan uutta, mutta ai että mä odotan jo nyt kauhulla lukioruotsia, kun pää on tämän vuoden jälkeen sotkettu täyteen kolmea kieltä, joiden joukkoon ruotsi ei kuulu...

Koulu loppuu joka päivä 2.35 pm, jonka jälkeen on aika suunnata lentisharjoituksiin, mikäli illalla ei ole tiedossa peliä. Viimeviikosta alkaen koulu on tarjonnut ilmaisen välipalan koulun jälkeen, mikä on ihan mahtava juttu, sillä noin kolmesta puoli kuuteen hutkin epätoivoisesti palloa ja yritän sulautua joukkoon säälittävän kokemukseni kanssa. Joukkue on ottanut mut tosi hyvin vastaan ja vaikka meinasin jo turhautua ja lopettaa, niin en raaskinut ihan niiden ihmisten vuoksi! Kahden ja puolen tunnin treenit päivittäin saattaa kuulostaa hurjalle, mutta ne koostuvat lähinnä tekniikkaharjoituksista ja varsinainen urheilu jää vähemmälle. Läksyjä tulee lähes joka päivä, mutta aikaa niiden tekemiseen ei juurikaan kulu. Joinain päivinä tehtäviä saattaa tulla enemmänkin, mutta muutaman syvällisemmän vastauksen (suomityyli) sijaan kyseessä on yleensä parisivua helppoja pikkutehtäviä. Kaikki tunnilla ja kotona tehdyt tehtävät palautetaan opettajalle, joka tarkistaa ja pisteyttää ne. Varsinaiset oppiaiheet ovat suomalaisesta lukiosta tulevalle lähes naurettavan helppoja, mutta kieli tuo mukaan haasteellisuuden. Ja ne järkyttävät kirjamöykyt! Yli tuhatsivuista, parikiloista kirjaa ei mielellään kanna kotiin, mutta tämän välttää kätevästi nappaamalla tehtäväsivusta puhelimeen kuvan. Yksi järkytyksen aihe vaihtareille on yleensä kaappien koodilukot, mutta kiitos rakkaan kotilukioni vastaavien, avausoperaatio on vuoden totuttelun jälkeen jo ihan piece of cake! Arvosanat ovat kokoajan näkyvillä nettiportaalissa ja jokainen tehtävänanto vaikuttaa niihin. Ainakin meikäläistä tsemppaa, kun arvosanat ovat tiedossa kokoajan ja niihin voi vaikuttaa näkyvästi jopa päivässä.